Kevät on haaveilujen aikaa. Etenkin, kun tuo kevät antaa aina odotuttaa itseään – enemmän kuin näin malttamattoman sielu sietää. Sain tämän inspiroivan, reissu-unelmiin liittyvän haasteen jo tovi sitten Sopusointuja-blogin Maaritilta (klik). Nyt löysin vihdoin sopivan ajan (lunta sataa taas vaihteeksi ja tuulee pohjoisesta) heittäytyä matkahaaveiluihin – tervetuloa mukaan…
- PAIKKA Eipä ole vaikea vastata, mihin pääsääntöisesti haluan lähteä. Ranskan Rivierasta olen tilittänyt täällä blogissani jo niin monesti. Siellä taitaa olla se minun sielunmaisemani. Riviera vaan sopii minulle. Tunnen voivani siellä hyvin – nuorrun ainakin kymmenen vuotta perille päästyäni… Nykyinen tukikohtamme on Nizza, mutta siinä lähellä on niin monia muitakin upeita paikkoja, joihin on hyvät paikallisbussi-yhteydet. Aikaisemmista postauksista löydät lisää Rivieran-kokemuksistamme./ The place: French Riviera.
2. TAPAHTUMA Johonkin viinitilalle täytyisi ehdottomasti päästä sadonkorjuun aikaan. Luultavasti haluaisin palata Alsacen alueen viinitielle, jossa olemme ajelleet pariinkin otteeseen lasten ollessa kouluikäisiä. Niiltä seuduilta jäi paljon hyviä muistoja mieleen. Vaellukset viinirinteillä, yöpymiset viinitilojen rakennusten ylisillä haikaroiden naapurissa, keskiaikaiset kylät tunnelmallisine toreineen. Noin 120 kilometrin viinitie on ehdottomasti ajamisen väärtti. Avoautolla se olisi varmaan vielä hauskempaa!/ The event: viticulture in Alsace vine route area.
3. KOTIMAAN KOHDE Itä-Suomen järvialueen turneen uusinta on ollut haaveissa jo pitkään. Kerran olemme siellä ajelleet, kun lapset olivat aivan pieniä. Muistoissa on tuhansien järvien kirkkaat vedet jokaisella pysähdyspaikalla sekä ystävälliset, puheliaat ihmiset. Unelma olisi tehdä se nyt kaksistaan, mieluiten volkkarin kleinbussilla!/ The place in Finland: lakes in eastern Finland.
4. KAUPUNKI Pidän kovasti kaupunkilomailusta. Vaikka rakastan meressä uimista, en ole mikään rannalla makoilija, joten matkan täytyy tarjota muutakin (Nizza on siis aika nappi yhdistelmä kaupunki- ja rantalomaa). Elämyksiä ovat tuoneet suurkaupungeista – jokainen omalla tavallaan – Rooma, Pariisi, Lontoo ja New York. Kaikki koettuna silloin, kun ei ole mikään ruuhkaisin sesonki meneillään. Tarvitsen siis mieluummin enemmän kuin vähemmän reviiriä ympärilleni. Varhaiset aamut ovat parasta kaupunkikävely-aikaa meille. Jos yksi pitää valita, niin Rooma. Koska se on parhaiten hallittavissa kävellen. Olisi tuhlausta kulkea siellä muuten kuin kävellen, koska jokainen askel tuo uutta, mahtavaa nähtävää. Roomassa suosikki-asuinalueena rustiikki Trastevere./ The city: Rome.
5. MAA Ranska on erityisesti sydäntä lähellä ja sellainen kohtuu helposti toteutettava unelma. Tässähän on tullut jo nuo Rivieran ja Alsacen alueet mainittua. Jos lentomatka ei olisi niin pitkä tai olisin parempi istumaan pitkään paikoillaan (tai jos voisi matkustaa ykkösluokassa leveämmin), haluaisin uudelleen vielä Kanadaan. Erityisesti kiinnostaisi länsirannikolla (eli tosi kaukana) Vancouverin alue. Samalla poikkeaisin lautalla USA:n puolelle – maisemiin, joissa olin teininä vaihto-oppilaana. En vain oikeasti taida jaksaa enää niin pitkiä lentomatkoja. Ei voi muuta todeta kuin: Ihana Eurooppa – täällä kaikki kaunis on niin lähellä!/ The country: France.
6. SAARI Jerseyn saari on ollut varmaan jo 35 vuotta meidän mielessä, mutta emme ole sinne vieläkään ”ehtineet”. Varmaan Bergerac-tv-sarja sen haaveen sai meille aikaan. Muistatteko? Lähempää löytyy Jurmon saari, mikä on myös vielä kokematta. Ehkä ensi kesänä? Meidän jo toteutunut unelmasaari-kokemuksemme on ehdottomasti Ile Sainte-Marguerite Ranskassa. Sinne haluamme päästä aina uudelleen uimaan ja sukeltamaan (siis ihan ilman laitteita, hengitystä pidättäen).The island: Jersey? Jurmo? Sainte-Marguerite!
7. EXTREME No, huh – se, mitä muut pitää extremenä ei todellakaan ole minun unelmani ensinkään. Olen ennenkin todennut, että olen mieluummin tylsä ja onnellinen ja valitsen entuudestaan hyväksi koettuja juttuja (joissa kaikki sujuu ensi hetkestä lähtien) kuin että etsisin uutta jännitystä ja epämukavuutta elämääni. Meidän ”extreme” unelmamme tällä hetkellä on junamatka Euroopan halki, Alppien yli kohti Välimerta. Sillä tavalla meille sopivasti – ei niin extremesti: laivalla matkaan, reitti hyvin suunniteltuna, yöpaikat etukäteen varattuna, paljon leppoisia oleskelupäiviä ja ei liian pitkiä, rankkoja matkustuspäiviä, mutta myös ihan reippaita haikkaus-rupeamia Alppi-maastoissa siinä ohessa. Sellaisia teimme joskus autoreissuillamme ja nautimme niistä kovasti. Niin ja oikeasti junalla matkustaminen olisi paljon lentomatkustamista mieluisampaa. Puhumattakaan ekologisuudesta. Siitä voisi oikeasti tulla meidän tapamme matkustaa./ My extreme: travelling thru Europe by train.
8. MAJOITUSMUOTO Tästäkään ei ole kyllä kahta kysymystä. Hotellit ovat kauas taakse jäänyttä historiaa meille. Airbnb-tyyppiset majoitukset ovat meidän ehdottomia suosikkeja. Matkoilla haluamme elää kuin paikalliset – heidän naapureinaan – kokkaillen, siivoillen ja välillä pyykkiäkin pesten (mikä minusta on aina oikea asumisen merkki 😉 ) – tavallista elämää. Nautimme ruokakauppojen ja torien antimista. Siitä, että majapaikassa on muutakin kuin vain yhden huoneen seinät tuijotettavana. Tähän asti olemme olleet kerrostalohuoneistoissa. Unelmana olisi myös joskus vuokrata kokonainen talo meren rannalta – ehkä sitten porukalla, kun perhe kasvaa./ Housing when abroad: airbnb.
9. LUONTOKOHDE Hmm. Jo mainitut saarella sukeltelut, viinitiellä vaeltelut ja Alpeilla haikkailut ovat kaikki olleet upeita elämyksiä. Ehkä läheisin luontokontakti syntyy kuitenkin mökkeilystä karussa Raippaluodon maisemassa. Ei vettä, ei sähköä ja kelikin täytyy olla sellainen, että pikkupaatilla pääsee karikkoista reittiä perille ilman merihätää (sellainenkin koettu). Mutta täysin oma rauha, jollaista ei muualla ole./ Nature site: Raippaluoto.
10. RUOKA & JUOMA En tiedä, johtuuko tästä mun keliakiasta, mutta kaikkein mieluiten koko maailmassa syön Turun ravintoloissa – etenkin Mamissa, Powaussa (kuva), E.Ekblomilla ja NFD:lla. Ulkomailla helpointa on ollut löytää maistuvaa gluteenitonta Italiassa (ainakin Roomassa (kuva) ja Milanossa). Mikä suoraan sanoen on yllättävää, pizzan ja pastan maa kun on. Muualla maailmassa ei niin helppoa ja turvallista, kun ihan ei keliaakikolle riitä se, että otetaan annoksesta leipä pois päältä… Viini – erityisesti rose-viini maistuu Etelä-Ranskassa./ Food and drink: gluten free food in Turku, Finland, wine in France.
Lyhyesti voisin todeta, että sydäntäni lähellä ovat erityisesti meressä uiminen ja vaeltelu, kauniit maisemat ja vanhan kaupungin rustiikki tunnelma sekä hyvä, konstailematon, gluteeniton ruoka ja sopivasti kulttuuria.
Haaste on ehtinyt kiertää jo sen verran pitkän tovin, jotta heitän haasteen eteenpäin nyt nimettynä vain kolmelle:
Kelorannan Teijalle,
Kotilaiturin Katille ja
Oblikin Jutalle.
Muutkin saavat mielellään osallistua. Toivon kovasti, että innostutte kertomaan omista reissu-unelmistanne, ja lisäätte oman juttunne linkin myös Kohteena maailma -blogin Kymmenen reissu-unelmaa -jutun kommentteihin. Kerro myös minulle tämän postauksen kommenttikenttään postauksestasi.
Jos haluatte jatkaa haastetta, kopioikaa nämä lyhyet säännöt oman postauksenne loppuun ja haastakaa edelleen viisi (ei liene ehdoton määrä) bloggaajaa mukaan kertomaan reissu-unelmistaan.
Antoisia haaveiluhetkiä! Haaveillen jaksaa sitten odottaa niitä lämpimämpiä kelejä ja omenapuun kukkimista 🙂
Kevätterveisin, Celia C
Kiitos Haasteesta!♡♡♡ Ah, reissuista mäkin aina haaveilen ja niitä haaveitahan riittää.. 🙂 Palaan tähän! Te ootte matkustelleet ihanissa paikoissa♡
Jee, kiva, että haaste kolahti – jään innolla odottamaan postaustasi. Minä ainakin nautin muisteluista ja haaveiluista 🙂
Aurinkoista viikkoa sinulle <3
Vähän on ollut haipakkaa tämä elämäni viime aikoina ja nyt vasta ehdin kunnolla paneutua kavereiden blogeihin.
Kuten itsekin mainitsit, olipa paljon samanahenkisiä ajatuksia ja toiveita kuin itselläni! Rakkauteni Ranskaan ei varmasti kuole koskaan, ja yksi ihanimmista reiteistä mitä aikoinaan teimme lasten ollessa pieniä, oli automatka Bordeauxista Dordogne-joen vierustaa seuraten Nizzaan. Myös Alsacen viinireittiä ollaan ajettu ja se oli kyllä mielettömän kaunista; myös sen voisi tehdä uudelleen.
Junamatka Alppien yli kuulostaa myös hienolta, täynnä aivan erilaisia maisemia. Ja tästä taas tulee mieleeni meidän automatkamme Alppien yli Nizzaan aikoinaan, ne maisemat ja kylät ja vuoreten rinteeseen rakennetut kapeat tiet ovat ikimuistoiset – ja se näky, kun Välimeren sini osuu ensimmäisen kerran näköpiiriin!
Vinkkaan sinulle vielä Palmasta, kun pidät kaupungeista ja rauhallisesta menosta – se on ihana kohde <3
Ranskassa riittää upeita reittejä! Tuo Bordeauxin alue on kokematta – kiitos vinkistä. Mekin ollaan ajeltu Alppien yli Välimerelle – sekä eka Alppi-näkymä että eka Välimeri-näkymä olivat kyllä henkeäsalpaavia.
Palma on ollut itse asiassa ensimmäinen yhteinen lomamatkamme v.1982(!) – ehkä todellakin olisi aika mennä uudelleen <3 Laitanpa vinkin korvan taakse, varsinkin kun olet postannut niin paljon ihania kuvia sieltä! Kiitos mukavasta haasteesta - ja lämminhenkisestä kommentistasi - meillä on paljon yhteistä <3
Tosi kivoja kohteita sinunkin haaveissasi – kelpaisi kaikki tänne varsin hyvin! Viinimatkailu Alsaceen houkuttelisi erityisen paljon! Ja Turku, sinne kaipaan ja olenkin taas tulemassa ruokamatkailemaan tänä vuonna 🙂
Tämä oli kiva haaste. Ja hyödyllinenkin: selkiytyi omat haaveet jotenkin samalla.
Tervetuloa Turkuun – täällä on todellakin hinta-laatu-suhde kohillaan!