Kun mies fiksaa, hän on kuin metsästäjä.
Meillä on ongelma – hänellä on suoraviivainen ratkaisu – ja ei kun metsästämään. Eli suunta kohti lähintä lasiliikettä, sieltä hintatiedot, malli kotiin, vaimon hyväksyntä. Sen jälkeen homma hoidetaan: ovi irti, kuljetus ees taas, ovi kiinni – nopeasti, kivuttomasti ja taidolla. Voila. Valmis.
Siis mitä tapahtui??
Me molemmat ollaan karsastettu meidän röpölasia eteisen ovessa. Mies vielä enemmän. Minä olen yrittänyt tuunailla sitä persoonallisemmaksi teipein – mutta eihän se röpö siitä mihinkään ole hävinnyt.
(Nainen on sen sijaan keräilijä, joka haluaa kokeilla erilaisia ratkaisuja, etsii vaihtoehtoja, kiertelee ja kaartelee. Tämä mies metsästäjä – nainen keräilijä vertaus opittiin muinoin Luolamies-näytelmästä – kolahti ainakin meihin lähtemättömästi. Onko teillä näin??)
Niinpä röpölasi sai lähteä – bye bye. Tilalle mies löysi etsatun lasin. Homma hoitui päivässä.
Mies tehokas, vaimo tyytyväinen 🙂
Elämä on kuin silkkiä nyt!
What happened here?? We never liked the uneven surface of the window. I tried to do all kinds of tricks with it but it was still uneven and not good. Then my man did what men do – they hunt the solution. No tricks – just a perfect solution: new window.
Husband efficient – wife happy 🙂
It´s all silky now,
Celia C
Hmmm. Melko osuva vertaus :). Joskin Metsästäjän ominaisuudet tulee meillä esiin vasta erittäin, erittäin pitkän jahkailujakson jälkeen (jonka aikana Keräilijän on parasta olla mainitsematta asiasta tai jahkailujakso pitenee entisestään..), mutta sitten tapahtuukin sitä tahtia, ettei siinä kerkiä Keräilijä kissaa sanoa :).
Mekin oltiin eletty vain kaksitoista vuotta röpölasin kanssa ;). Mutta ehkä se olin minä, joka jarruttelin näin ”isoja muutoksia”, kun en halunnut heittää uutta ovea veks. Pelkkä lasin uusiminen olikin mahdollista ja paljon helpompaa kuin luulin – ja edullisempaa. Kiva, kun olet kuulolla 🙂