Heinäkuu siis vain katosi alta. Mihin ihmeeseen?
Mutta kun tässä nyt silmäilen heinäkuun kalenterimerkintöjä, en enää ihmettele, miksi se vaan vilahti ohi sellaista vauhtia…
Was this the fastest July – like ever??
Ensimmäinen viikko. Alkuun paiskittiin pari muuttoa. Kotiseudulla ensin äiti palvelutaloon (+ edellisen kämpän tyhjennystä – jaiks) ja samalla viikolla vielä pojan ja miniän paluu ulkomailta koto-Suomeen. Molemmat muutot olivat erittäin positiivisia juttuja (kumpainenkin vähensi huoleni määrää sanoin kuvaamattomasti), joten aivan ilolla oltiin kyllä muuttamassa <3 <3
Pari nostalgiaesinettä äidin kaapista päätyi muutossa meille.
Ensinnäkin kotimainen Plastexin lusikkaloota, joka on ollut meillä niin kauan kuin yleensä voin muistaa – siis kuuskytluvulta saakka. Nyt se ei sitten mahtunut äidin uuden asunnon kapeaan laatikkoon enää. Enkä jostain syystä vaan voinut heittää sitä pois. Sen verran syviä muistoja siihen liittyi. Varmaan äidin tiskatessa olen toiminut pikku apulaisena ja kuivannut aterimia tuonne. Muistaako kukaan muu tällaista lootaa? Mies ainakin tuumi, että heillä saattoi olla samanlainen oranssi. Uusi tehtävä sille koittanee meidän työhuoneessa. Keräilen siihen todennäköisesti meidän kaikki värikynät.
Toinen meille päätynyt esine, tanskalaisvalmisteinen vaaka, on varmaan myös sieltä 50-60 -luvulta peräisin. Senkin muistan hyvin lapsuuden monista leipomissessioista. Eipä äiti taida enää leipoa… Mutta mun monessa reseptissä on usein grammamääriä, joita olen tähän asti joutunut muuntamaan deseiksi. Enpä joudu enää. Tää siis myös tulee ihan käyttöön. Niinpä ne ovat varsin funktionaalisia nostalgiaesineitä!
Äidin muuton jälkeen oltiin pari päivää Turussa vastaanottamassa ja muuttamassa ne meidän paluumuuttajat ja sitten taas ajettiin kotiseudulle. Tällä kertaa veljen tyttären rippijuhlille.
Wau, miten upea nuori neiti siellä olikaan juhlinnan kohteena <3
Kiitos kivoista kesäjuhlista – niitä ei ole koskaan liikaa.
Toinen viikko. Juhlista ajeltiin nopsaan taas Turkuun, koska seuraavana päivänä sitten alkoikin jo meidän mökkiviikko. Sieltä olen postannut jo aiemmin – ne löytyvät täältä klik ja klik.
Kolmas viikko. Mökkeilyn jälkeen maistui paluu kaupunkiin sitten niiiiin hyvältä. Oli mukava nähdä ystäviä lounaalla (Mami, Mami, Mami ;)), venereissulla, illallisella, kahvilla, viinillä, iltapalalla jne. Ja sittenhän alkasikin jo Tall Ships Races-tapahtuma, jolloin majoitimme myös tapahtumaa katsomaan tulleet yövieraat (tytär ja H sekä kummipoika ja M) bed and breakfast-periaatteella ja kävimme itse paattivierailujen lisäksi tapahtumaan liittyvässä konsertissa kuuntelemassa Pet Shop Boysia, Hurtsia ja Lauri Tähkää. Niin ja ennen konserttia tietty etkoilla ystävien luona 😉 Senkin hienon tavan siis aikuiset ovat oppineet lapsiltaan…
Ne suuret ja pienet ihanat purjeveneet Turussa.
Neljäs viikko. Seuraavalla viikolla oli vihdoin aikaa mm. kauan odottamalleni jalkahoidolle. Ensimmäisen kerran kävin Turun Kosmetologikoulun kauneushoitolassa, Estellessä, jalkahoidossa. Oli kyllä positiivinen kokemus, voin suositella. Sain hyvää palvelua ja huolellista hoitoa. Kiitos siitä sinulle, Eerika! Kuvasta näkyy, että mä olen se, joka valitsen kaikkien ihanien kirkkaiden punaisten, pinkkien ja liilojen sijaan aina sen nuden/ hennon roosan kynsilakan – myös varpaisiin…
Vielä heinäkuuhun mahtui pojan synttärit, joita juhlimme ensin grillaillen meidän takapihalla. Itsetehdyt hampurilaiset ovat vaan niin hyviä! Ilta jatkui kasaripläjäyksellä eli Fame-elokuvaesityksellä Finnkinossa. Siis oikeasti siellä esitettiin se v.1980 tehty leffa! Niin nostalgista 🙂 Emme olleet itsekään nähneet leffaa, mutta siitä vähän jälkeenpäin tehtyä sarjaa sen sijaan olimme miehen kanssa molemmat seuranneet innokkaasti.
Niin ja piknikillä Ruissalossa käytiin. Siitäkin oli jo oma postaus klik.
Kalenterimerkintöjen lisäksi ollaan kyllä myös kävelty (välillä lähes päivittäin kaupunkiin), pyöräilty (etsitty uusia reittejä ja eksytty) ja uitu (vihdoinkin uimavedet lämpenivät loppukuusta niin että Ruissaloon on viitsinyt lähteä iltaisin uimareissulle). Sitten on rapsuteltu pientä pihaamme ja karsittu omenoita ihan rankalla kädellä meidän yhdestä pienestä puusta. Niitä on jostain syystä nimittäin nyt kuin marjaterttuja oksat täynnä – ikinä emme oo moista nähnyt. Pakko karsia, jotta saisivat tilaa kasvaa ja etteivät oksat repeäisi.
Töitä ei ole kyllä ehtinyt ajattelemaan yhtään. Onnistunut loma, eikö niin?
Luppoaikaakin sentään on vähän ollut. Se on kulunut lekotellen, lukien tai muuten vaan huinaillen, herkutellen tai siivoillen – mikä sekin on muuten mulle rentoutumiskeino! Niin ja aleostoksilla olen tietty käynyt. Mutta niistä ehkä voisin tehdä ihan oman postauksen, kun mielestäni ostelin niin järkevästi… Tai sanotaanko niin, että mitään en kadu (tällä kertaa) 😉
Työt ovat aivan kulman takana – hui! Kun nyt osaisi tästä kesäfiiliksestä säilyttää edes osan mahdollisimman pitkälle syksyyn. Olla tällä tavalla energinen ja samalla rela, tarttua hetkeen – nauttia työpäivän jälkeen vielä ulkona syömisestä, ystävien tapaamisesta ja kaupungin tapahtumista. Ettei arki veisi kaikkea tätä pois… Äh, tai tuollainen kaatosade…
Mitenkäs teidän arki on alkanut vai vieläkö lomailette??
Voimia arjen kohtaamiseen toivottaen,
Celia C
At the calendar I found these notes: First week of July we helped my mum to move to a sheltered home and our son to move back from abroad. (Two nostalgic things I picked up from my mom´s – both something I remembered from my childhood.) A confirmation celebration of my niece. The second week at a summer cottage (two older posts). Third week happy to get back to town to see friends for lunch, dinner, supper, coffee, wine etc. Big sailing boats happening in town. Concerts. Overnight guests. Fourth week pedicure. Son´s birthday at our backyard (homemade hamburgers) and at movies. Picnic at Ruissalo (older post as well). In between we walked, bicycled and swam. Took it easy, read and got lazy. Did a little bit of gardening. And ate with pleasure. Everything with pleasure. How to continue this feeling of pleasure when the vacation is over… Even part of it.
Oi miten kivan jutun olit kirjoittanut; luin sitä kuin kiinnostavaa romaania <3. Paljon olette ehtineet ja kaikesta huokuu mukava ja lämmin fiilis. Täällä on heinäkuu sujahtanut vuoron perään mökkeillessä ja kotona. Kyllä se on niin, että on päästävä kaupunkiin tuulettumaan aina tuon tuosta. Energistä töihinpaluuta!
Kiitos Maarit, sinä ihana ihminen, kun kirjoitat niin mukavia kommentteja <3
Kyllä tässä vähän ylikierroksilla nyt mennään. Tänään, kun on satanut, on tehnyt mieli siivota, raivata ja järjestää vähän liikaakin 😉 Ehkä tällä tarmolla nyt mennään töissäkin - ja sitten toivottavasti vielä töitten jälkeen jaksaa aina jotain extraakin 🙂
Onpa teillä ollut kiireinen heinäkuu. Mutta ohjelma on ollut mieleinen. Tätä oli kiva lukea.
Meilläkin on ollut lapsuudenkodissani tuo lusikkaloota ja oranssisena myös niinkuin miehesikin kotona.
Vaan ei treffattu Laivoilla. Kävimme siellä kahtena päivänä.
Ja nyt kepein jaloin loppukesään (en vielä sano syksyyn 🙂
Mukavaa elokuuta Celia!
No, olisipa ollut tosi kiva treffata – mekin oltiin sentään kolmena päivänä siellä.
Mukavasti sitä on saanut virtaa itseensä ja nämä elokuun illat varsinkin tuntuvat tosi mukavilta.
Kiitos, Tuula, mukavasta kommentistasi – toivottavasti pian nähdään jossakin tapahtumassa 🙂