Pian saadaan tietää uusista ylioppilaista ja muista valmistujista. Kesällä on myös tavallista enemmän kihlajaisia ja häitä. Monien juhlijoiden toiveena on tilin kartuttaminen, mutta osa antaa myös vieraiden valita itse tuomisensa.
Tämän postauksen kymmenen ideaa ovat kaikki ns. kovia paketteja ja ajateltu sopivaksi pienen talouden keittiöön. Nopealla katsauksella poimin meidän – tällä hetkellä siis kahden hengen talouden – keittiön ehdottomat suosikit.
Nämä ovat siis tyytyväisyystestattuja 😉
Nyt en suosittele kuppeja, kippoja, lautasia tai aterimia. Kaikkia niitäkin tietenkin tarvitaan ja monet ovat viisaasti niitä keränneet hyvissä ajoin ennen omaan kotiin muuttamista. Niitä ostettaessa kannattaa kuitenkin kysyä lahjan saajan toiveita ja mieltymyksiä. Nämä tässä olevat vinkit koskevat yksittäisiä keittiössä tarvittavia tuotteita, joista kaikista on olemassa tietenkin monia eri vaihtoehtoja. Vinkki: Osta niin laadukas kuin budjettiisi sopii – nuorella ei kotoa poismuuttaessaan ole useinkaan varaa hankkia niin hyvää kuin ansaitsee.
Näitä me tarvitsemme joka päivä. Niinpä voisin kuvitella, että näistä olisi iloa muillekin.
Vesikannu. Äiti opetti, että vettä täytyy juoda pitkin päivää ja että se on hyvä juoda huoneenlämpöisenä. Siispä meillä on aina vesikannu pöydällä, jotta muistamme juoda. Kun kannu on hyvännäköinen ja tyyliin sopiva, se saakin olla näkyvästi esillä. Aamulla juon aivan ensimmäiseksi aina lasin tai pari vettä.
Meidän vesikannumme/ karahvimme on Eva Solon.
Pressopannu. Olen monta kertaa aikaisemminkin maininnut, ettemme ole sähköisten kodinkoneiden keräilijöitä/ suurkuluttajia. Siksipä todella pitkään (koko opiskeluajan ja sen jälkeenkin) pärjäsimme esimerkiksi ilman kahvinkeitintä. Nautimme usein vieläkin pressokahvin pehmeästä, tummasta, ranskalaisesta paahdosta kuuman maidon kera viikonloppuisin vaikka meillä onkin nyt kahvinkeitin. (Mutta ei siis monitoimikonetta, mikroaaltouunia tms.)
Meidän pressopannumme on Bodumin.
Termari. Koska nykyään keitämme kahvin arkisin keittimellä, siirrämme sen heti valmistuttuaan pois kuumalta liedeltä termariin, ettei siitä tule kitkerää. Kahvittelun siirtyessä näillä lämpimillä keleillä terassille, on termari kätevä kaveri siinäkin.
Meidän termarimme on Emsan. Tuttu monien hotellien aamiaiselta.
Leivänpaahdin. Vuosikymmeniä olemme paahtaneet aina leipämme. Valmiiksi viipaloidut leivät säilytämme pakkasessa ja otamme sieltä aina vain juuri sen verran, kun kerralla syömme. Maistuu aina tuoreelta – kuin vastapaistetulta. Erityisesti gluteeniton leipä maistuu niin paljon paremmalta paahdettuna. Nykyään meillä on siis kaksi paahdinta (se siitä kodinkoneiden välttelystä!), kun gluteeniton leipä on paahdettava omalla vehkeellä, ettei se kontaminoidu eli saa murusia normaalista leivästä. Keliaakikon täytyy olla sairaan tarkka, jotta pysyisi terveenä. Leipää paahdamme sekä aamu- että iltapalaksi.
Mun gluteeniton paahdin on nyt Dualit. Aikaisemmin 30v-lahjaksi saamani Alessi on nyt isännän, koska se oli ollut normileivän paahtimena kauan. Mutta se siis vielä toimii hyvin kaikkien näiden vuosien jälkeen.
Vesipannu. Illalla juomme aina joko rooibos-teetä tai vihreää teetä sen edellä mainitun paahdetun leivän kera. Teeveen ääressä. Ei kerrota lapsille, joille aina sanoimme, että vain keittiön pöydän ääressä saa syödä 😉
Meidän vesipannumme on Alessin. Varsinainen klassikkolahja visertävine lintuineen (puuttuu kuvassa). Tytärkin sai tällaisen yo-lahjaksi.
Tarjotin. Mies on ihana, tekee ja tarjoilee iltapalan aina sinne teeveen ääreen. Tarjotin sylissä ei tule sotkujakaan.
Meidän kuvassa olevat tarjottimet ovat molemmat Balmuirin. Mutta muitakin on – kuten useita kirppikseltä hankittuja. Pihalle ei viedä näitä nahkaisia.
Leikkuulauta. Työpöydälle asetettava leikkuulauta on aina tarpeen. Kaunis sellainen kelpaa myös tarjoiluun. Tilapäisissä asuntoloissa ei ole kiva käyttää kaapistoista liukuvia leikkuulautoja – vain omassa käytössä oleva tuntuu hygieniseltä ja hyvältä.
Meillä monta puista, mutta myös muovisia taivuteltavia, joista on helppo tyhjentää esim. pilkotut kasvikset pannulle.
Paistinpannu. Nyt kun meitä on tavallisesti vain kaksi pöydässä, huomaamme käyttävämme eniten pienintä pannuamme, joka hankittiin itseasiassa lättypannuksi. Nyt sillä paistuu juuri sopivan kokoinen munakas kahdelle tai lämpenee edellisen päivän jämät kahdelle. Ei tule ylen syötyä vaan juuri sopivasti. Tietty hyvän kokoinen banaanilätyllekin 🙂
Meidän eniten käytetty paistinpannumme nykyään on tämä Swiss Diamondin (halkaisija 18,5 cm).
Kuparikattila. Meillä on useampia kuparikattiloita. Varsin myöhäisellä iällä löysimme niiden salaisuuden. Todella tehokkaita, energiaa säästäviä ja kauniita käytössä (annan niiden ikääntyä, enkä kiillota koskaan). Nyt selkeästi käytämme tätä pienintä eniten. Näppärä moneen ja mahtuu jääkaappiinkin.
Meidän ihan jokapäiväisessä käytössä oleva kuparikattilamme on siis Heirolin 1,5 l kattila.
Munakello eli ajastin. Kuinka ollakaan multitaskaamisen kulttuuri vaikeuttaa yhä enemmän keitto- ja paistoaikojen seuraamista. Puhumattakaan, että piipahdat kesken kaiken yläkerrassa ja juutut sinne muihin toimiin, ruuan jäädessä hellalle… En tiedä, miten selvisimme ennen kuin meillä oli ajastin. Nyt voimakas pirinä palauttaa hellan ääreen.
Meidän ajastimemme on Heirolin. Kuparinvärinen sopii kivasti teräksiseen jääkaapin oveen. Ovessa myös Heirolin slogan – kortti. Sopii meille.
Olipas kiva miettiä lahjaideoita nuorelle/ nuorelle parille – ja samaistua heihin näin uudelleen-kahdenkesken-elämän keskellä 😉
Kevät jo pitkällä – juhlakausi siis lähellä!
Ilon kautta lahjan hankintaan.
Celia C