Turussa on 1990-luvun alkupuolelta lähtien ollut sellainen sisustusliike kuin Divaani. Alkuajoista lähtien se on ollut meille mieleinen paikka. Joskus, olisiko ollut 2000-luvun alussa (markka-aikana kuitenkin), Divaanilla oli jossakin jokirannan kiinteistössä, Manillan paikkeilla, varastomyynti. Sieltä on peräisin tämä meidän erikoinen sivupöytämme. Bongasin sen sieltä erinäisten tavaroiden sekamelskasta. Se oli naarmuinen, tomuinen ja likainen kuin mikä, mutta joku vaisto sai mut tonkimaan sen esiin ja ihastumaan siihen. En epäröinyt raahata sitä kassalle. Olin innoissani: tämän halusin – vaikken oikein tiennyt, mikä se oli ja mihin se tulisi. Hintalapussa luki 150mk (=25e). Vasta maksaessani sain kuulla, että se oli saksalaisen suunnittelijan Gunther Lambertin Temppelipöytä. Sain suunnittelijan nimestä ja tuotteesta muistilapun itselleni. (Hyvä, että sain, nimi unohtui ns. heti kättelyssä.)
Kotona innostus pöydästä vain kasvoi, kun sain sen vielä puhdistettua. Se oli niin hyvän punainen ja nimi Temppelipöytä (se kyllä jäi mieleen) teki siitä jännittävän ja arvokkaan. Edellisessä asunnossamme se löysi heti paikkansa meidän yöpöytänä, varustuksenaan Block-lamppu, herätyskello ja lasten kuvat. Nykyään se on olohuoneessamme ja toimii eräänlaisena teemapöytänä. Jouluisin siinä on vähän vaihdelleen kynttilöitä, lyhtyjä, ikoneja, jouluseimi hahmoineen tai kuusi. Meidän joulusesonkimme on pitkä, se alkaa jo lokakuussa 😉 kuten tässä postauksessa olen maininnut.
Found this Gunther Lambert´s Temple table in a garage sale some fifteen years ago. It is our Theme table for different occasions.
Nyt siihen on ennättänyt jo pääsiäisen somistusta. Easter is here.
Joskus olemme viettäneet itämaista teehetkeä tai ruokahetkeä sen ympärillä tyynyillä istuen.
It is perfect for japanese tea seremony.
Vasta paljon myöhemmin tutustuin löytööni paremmin googlessa. Sain tietää, että sen viimeistelyssä oli käytetty 4000 vuotta! vanhaa kiinalaista tekniikkaa, jossa värjättyä ns. burman lakkaa levitetään kaksitoista kerrosta halutun pinnan ja laadun aikaan saamiseksi. Pöytä on viralliselta väriltään antiikin punainen ja se on bambua. Tuote on edelleen myynnissä ja aika paljon hurjempaan hintaan… (Paras sijoitukseni ikinä??)
Hinnasta viis – siitä on muodostunut meille tärkeä huonekalu. Ehkä eniten värinsä puolesta. Meidän värimaailmamme muuten on niin hillitty – valkoista, harmaata, ruskean puun ja nahkan eri sävyjä – että tällainen väriläiskä tuo mukavasti vähän säröä ja energiaa. Se puhuu myös kolhuineen samaa kieltä vanhoista tiilistä tehdyn seinän kanssa. Ja saihan se myös hiljattain uuden kaverin vanhan punaisesta Eamesin DSR-tuolista, josta kerroin Helsinki-postauksessa.
Myös se, että se aina liitetään johonkin juhlaan, teemaan, tapahtumaan tai tilaisuuteen, tekee siitä persoonallisen ja mukavan kalusteen. Tarina jatkuu, ehkä siitä tulee myös ikuinen kumppani,
The colour red gives much energy to our otherwise very neutral home – mainly just white, gray and brown. Also the fact that it is always part of some theme or celebration makes it a special piece of furniture. The story goes on, maybe it is for keeps,
Celia C