Alkuvuosi on hujahtanut sellaista vauhtia, että ei voi kuin ihmetellä, mihin aika oikein katoaa. Mutta kun katsoin kalenterimerkintöjä huomasin, että on sitä kaikenlaista tullut tehtyäkin. Vuoden alkajaisiksi olimme Helsingissä, jossa pääohjelmamme olivat tyttären ja vävypojan tapaaminen ja Amos Rexin Teamlabin näyttely. Lisäksi Lux Helsinki, Oodi ja Musiikkitalo osuivat reitillemme. Yövyimme jälleen Tornissa, tällä kertaa vanhan puolen jugend huoneessa. Useimmiten olemme art deco – huoneissa uudella puolella, mutta nyt valitsimme toisin. Huoneen kevättä henkivä vihreys oli sangen viehättävää kylmän pakkasen keskellä 🙂
Amos Rexin sisällä en napsinut yhtään kuvaa. Tungos oli melkoinen, oli näyttelyn viimeinen päivä. Eniten pidin ensimmäisen huoneen aaltojen katselusta. Niitä olisin voinut tuijottaa vaikka kuinka kauan. Näköjään virtuaaliaallotkin pystyvät vangitsemaan katseen aitojen tapaan – rauhoittamaankin vaikka olisivat myrskyisätkin. Lux Helsingissä oli näin persoonallinen, vähän kotikutoisempikin installaatio Huvilan pihalla. Tässä vielä päivänvaloa, joten eivät ole parhaimmillaan.
Musiikkitalossa pääsimme vain vähän kurkkimaan harjoituksia. Hyvä fiilis oli myöskin viereisessä rakennuksessa sijaitsevassa ruokalassa, jossa musiikinopiskelijat (ja muutkin) käyvät syömässä. Siellä oli varsin maukas lounasruoka (myös gluteeniton) tarjolla kera mukavan puheensorinan ja inspiroivan tunnelman. Tuli hieman Fame-sarja mieleen. Oodissa pidin eniten yläkerran orgaanisista, kaarevista tiloista puisine lattioineen sekä toisen kerroksen korkkiseinistä, joita ottaisin mielelläni omillekin seinilleni.
Jouluna lahjaksi saatu museokortti on ollut kovassa käytössä Amos Rexin lisäksi myös täällä Turussa. Tuomiokirkon museo (upeat näköalat alas kirkkosaliin), Sibeliusmuseo (jokaiselle musiikkidiggarille, ota soitinluettelo kierrokselle mukaan), Taidemuseo, Forum Marinum ja WAM ovat nyt jo uusintakatsastettu. Tässä kolmesta viimeisestä muutama maistiainen, koska niissä oli kamera mukana. Kaikissa kulttuurikohteissa olen aikaisemminkin huomannut, että usein nimenomaan tilalla on muhun se suurin vaikutus. Kaikki tilan rakenteet katosta lattiaan, ikkunat, portaikot sun muut saattavat kiinnostaa mua enemmän kuin itse näyttelyt. Alla Turun Taidemuseon upea portaikko sekä uuden näyttelyn mulle mieluisimpia töitä. Perusnäyttelyä en nyt ryhtynyt kuvaamaan.
Forum Marinumin monipuolisen näyttelyn (kaikenikäisille nähtävää!) muutama erilainen tärppi. Alla Telakkaranta, kun siellä vielä oli laivoja eikä taloja 😉 .
Puiset laivat, laivojen keulaneidot ja kotoisat kuvanurkkaukset kiinnostivat enemmän kuin koneet ja moottorit – paitsi nuo perämoottorit, joita oli satoja eri aikakausilta. Ne muistin hyvin edelliseltäkin visiitiltä – tekivät vaikutuksen jo silloin.
Wäinö Aaltosen museossa (WAM) ei ns. tullut paljon maaleja nähtyä tällä kertaa. Lempivistani on aulan seinä, patsaat ja Barcelona-tuoli rykelmä. Wäinön teokset olivat ikävä kyllä siirretty suurimmaksi osin taas pois uuden näyttelyn alta. Uusi ei nyt iskenyt, joten vierailu jäi lyhyeksi. Nykytaide on niin usein vaikeaa ja ikävää. Wäinön äiti ja lapsi – teos lohdutti edes vähän.
Itseasiassa piti juhlia ja kirjoittaa kevään edistymisestä, mutta tämä pakkanen pilasi tunnelman. Ensi kerralla sitten!
Tsemppiä kevään odotukseen. Jos ei ulkona tarkene, niin poikkeahan johonhin museoon! Mausta päiväsi kulttuurilla 😉
Celia C
Instead of writing about Spring (which was my intention), I decided to write about some visits in museums – because it is freezing cold again… First ones are from Helsinki. Stayed at hotel Torni, visited Amos Rex, Huvila, Music hall and Oodi library. The others are from Turku: Art Museum, Marine museum and Wäinö Aaltonen museum. Spicing up the life with culture!
Ihana postaus, viihdyin kierroksellasi. Tuo jugend-huone Tornissa näyttää niin tutulta. Olemme olleet Hotelli Tornissa häissä ja myöskin yöpyneet siellä. Kipparin pojan häitä vietettiin Tornissa noin kahdeksan vuotta sitten.
Nuo samaiset kohteet olen minäkin käynyt. Ja Team Labin näyttelyssä olin aivan alkupäivinä,, jolloin sinne eivät jonot olleet vielä niin pitkät. Maalasin oman sisiliskonkin, jonka kulkua seurasin isossa huoneessa. Jätin sen Amos Rexiin muitten taideteosten joukkoon 🙂
Ja Oodissa olette käyneet. Se on hieno olohuone helsinkiläisille ja meille muillekin matkalaisille.
Minuakaan ei WAM oikein sytyttänyt, muut museot kylläkin.
Ja Turun Taidemuseossa myös Petri Ala-Maunuksen työt ihastuttivat. Aion niitä mennä vielä uudelleen katsomaan.
Kulttuurimauste on mainio mauste. Vaikka joka päivä 🙂 Ja kun on museokortti, niin tuota maustetta tulee käytettyä.
Kiitos Celia mielenkiintoisesta postauksestasi.
Iloa ja aurinkoa maaliskuuhusi!
Kiitos, Tuula. Oli mukava lukea myös sinun taidekierroksestasi. Ei tainnut olla muuten ensimmäinen kerta, kun kierrämme samoja reittejä 🙂
Oi, voin kuvitella, miten hienoa oli osallistua oman taideteoksen tekemiseen siellä Team Labin näyttelyssä. Silloin kun me oltiin siellä, juuri se huone oli sellainen hulabaloo, että meidän pysähdys siellä oli aika lyhyt. Hieno se oli ja ihmisillä tuntui olevan hauskaa, kun juoksivat kuvien perässä. Hieno idea!
Iloa ja inspiraatiota on mukava metsästää – maailma tuntuu silloin mukavalta! Sellaista kaikkea kivaa toivon sinullekin <3
Ai, miten hieno kulttuuripläjäys. On siinä keretty paikkoja kierrellä. Mulla on museokortti vasta ”vähän käytetty” mm. tuo Sibeliusmuseo on jäänyt aina käymättä. Museot tarjoavat niin paljon mukavaa tutustumista ja näitä kuvia katsoo mieluusti muuten uudelleen ja uudelleen.
Kiitos, Titta <3 Mukamas ei mitään tee ja kuitenkin sitten, kun ryhtyy laskemaan niin jotain kertyykin... 😉
SIBissä kannattaa kyllä poiketa - itseasiassa ihan ajan kanssa ja ottaa tosiaan siitä kassalta sellainen opaskirjanen niistä kaikista soittimista mukaan. Hieno tila ja paljon katsottavaa. Ja kiinnostavia kuvakulmia löytää joka puolelta!