Aika vähäisiä ovat hankinnat olleet viime aikoina. Pohdinnassa on päällimmäisenä ollut tv/musiikkihuoneen tapetin – ja mahdollisesti myös sohvan löytäminen, mutta mikään ei ole vielä kolahtanut niin, että projekti olisi edennyt. Työhuoneen täydellinen tapetti on vissiin laittanut riman nyt niin korkealle, ettei toi tapetin valinta etene millään… Niinpä ei sitten ole oikein mitään muutakaan tehnyt mieli ostaa. Kirppiksellä kyllä kuljen lähes viikoittain (koska se on harrastus), mutta aika nirsoksi olen sielläkin ruvennut. Siihen kyllä vaikuttaa myös se, että olemassa olevaa tavaraa tekisi mieli ensin karsia jonkin verran.
Tässä kuitenkin syksyn kaksi uutta. Toinen uusi ja toinen meille uusi, mutta vanha. Molemmat hivelevät silmääni omalla muotokielellään ja pinnan monivivahteisuudellaan.
Not being a big spender these days. On top of our minds have been plans for the tv room and for they are not proceeding there has been no need for anything else. I guess the perfect wall paper in our study has raised the bar so high no wall paper is good enough now… In flea markets though I go almost every week for it is my hobby but I have been very picky there as well. Maybe because I really would like to get rid of some things first.
However I have bought two things. One new and another new for us but old. I love them both for their shape and easy-on-eye surface.
First one is this Jill-chair from Vitra designed by Alfredo Häberli. Bought it from Artek sale for 50 euros.
Tämä Vitran Jill-tuoli löytyi Artekin poistomyynnistä viidellä kympillä, kun sen hinnassa normaalisti olisi melkein nolla perässä lisää. Tuoli on Alfredo Häberlin suunnittelema. En voinut olla ostamatta.
Sille löytyi heti paikka työhuoneesta. Siellä kun oli työtuolina jo ennestään Vitran DSR-tuoli. Tämä sopii sinne kaveriksi hyvin – peilin eteen niin, että siihen voi heittää vaatteita pukeutuessaan tai tarvittaessa sen voi siirtää työpöydän ääreen, jos tietokoneen ääressä häärää useampi samaan aikaan.
Tuoli on pähkinän (walnut) väristä vaneria ja kauniin eläväpintainen – vrt. meidän taljamatto. Tuo taitavasti taivutettu muoto oveline leikkauksineen tekee siitä mielenkiintoisen. Ja myös hyvän istua!
Tämä toinen löytöni on sitten Hassisen kirpputorilta. Vanha, rupuinen, laastinen muurauslasta yhdellä eurolla. En voinut olla ostamatta tätäkään. Enkä todellakaan halunnut jynssätä sitä siistiksi – vain kevyt pesu pintaliasta riitti ja se on täydellinen juuri näin.
And this other is a flea market founding. A brick trowel for one euro.
Sekin löysi heti paikkansa yläkerran aulan Keijo Kirjakaapin päältä – sopien rosoisuudellaan juuri siihen, läpikuultavien lasien kaveriksi.
Miten voi olla noin hienoja värisävyjä tuossa vanhassa pinnassa. Mitäköhän kaikkea sillä on joskus muurattu?
Kauneus on katsojan silmissä? Beauty is in the eye of the beholder?
Tyytyväisyyttä myhäillen,
Celia C
PS. Seuraava postaus onkin sitten meidän Rooman lomaltamme, jolta palasimme eilen illalla. Saimme ladattua aimo annoksen auringon lämpöä vielä itseemme. Niin, että siksikin tässä niin tyytyväisenä myhäillään 😉
Kaunis tuoli ? Olisin kyllä itsekin kotiuttanut tuolla rahalla.
Kiitos, Tuija 🙂 Joskus löytyy tärppejä.
Mukavaa viikkoa ja leppoisia iltoja toivotellen, C
Loistolöydöt! Ja tuolista näkee heti, että siinä on hyvä istua. On justiin alaselän kohdalla tollanen kolo. Voi istua rauhassa selkä mutkalla :). Ja värikin on kaunis. Sopii teille tosi hyvin.
Ja voi muurauslastaa. Olispa tosiaan kiva tietää, kuka sillä on aikanaan muurannut ja mitä kaikkea.
Mulla ei ole ollut minkään valtakunnan sistustusinspistä viime aikoina. Olen laittanut laiskuuden piikkiin, mutta voishan sitä joskus ajatella niinkin, että mitä jos sitä vaikka onkin ihan tyytyväinen nykiseen, eikä kaipaakaan mitään lisää. Tai sitten olen vaan tullut kaiken tavaranraivauksen jäljiltä niin kriittiseksi sille, että vaikka joskus tekiskin mieli jotain pientä ostaa, en osta, jos sille ei ole paikkaa etukäteen tiedossa. Mutta jos vastaan kävelee jotain tollasta sun lastan tapaista, jonka näkee jo sielunsa silmin Keijon kaverina, niin ihan varmasti lähtee mukaan. Multa vaan puuttuu toi Keijo… 🙂
Olet niin oikeassa, että paikka pitää olla valmiina, jos jotain ostaa! Aikamoiseen sekasortoon päätyy, jos jonkun paikkaa pitää vaihtaa, jotta uusi sopii ja se taas vaikuttaa johonkin muuhun, jonka täytyy siirtyä pois alta jne. Niinkin on joskus käynyt ja silloin on jonkinsortin fengshui ollut kauan kadoksissa 😉
Keijon kaverina on Mauri nyt joo – voi olla että piipahtaa joulun aikana Viljo Viinakaapin päällä ja laitan kaksi shottilasia siihen tarjolle!
Mukavaa viikkoa teille (monimerkityksellisesti, nyt kun ne renkaatkin on vaihdettu) ja kiitos kaunis kommentistasi <3
Todella kivoja löytöjä ja vitsit toi tuoli on hieno! Mulla on usein sellaisia kirppiskausia, että käyn aktiivisemmin, mutta välillä tulee pitkäkin tauko. Pitäisi ottaa enemmän tavaksi, ettei unohdu. Nautiskele energisestä mielentilasta <3 <3
Kiitos, Jutta! En voinut uskoa silmiäni, että tuollainen tuoli siellä vielä nökötti otettavissa tuohon hintaan vaikka olimme aika myöhään liikkeellä. Nostalgista muotoilua kerta kaikkiaan.
Kirppiksillä on joskus (usein) sangen houkuttelevia vaihtoehtoja tavaratalojen tavanomaisemmalle tarjonnalle… Esimerkiksi Mauri Muurauslasta 😉