Talviloma on tavallisesti käännekohta meikäläisen keväässä. Silloin nimittäin virallisesti aloitan kevään! Noh, eilinen lumimyrsky toi vähän muutoksia tähän proggikseen. Muutenkin tämä loma on moninaisista syistä ollut yksi stressaavimmista. Eilen olin aivan sippi.
Aamuinen migreeni sai sitten viimein hidastamaan tahtia – tai itse asiassa, kun pahin olo oli ohi niin riehumaan hullun lailla imurin kanssa! Mulle siivoaminen on myös rentoutumista ja omien ajatusten kasaamista. Plussana tietenkin se hyvä olo, kun tavarat ovat paikoillaan ja villakoirat poissa. Aah, tilaa hengittää… Normisti olisin myös vaihtanut eteisen vaatehuoneessa keväisempää ulkovaatetta (takkeja ja kenkiä) talvitamineitten tilalle, mutta tuo eilinen myräkkä ei nyt oikein sallinut sitä tehdä. Taidan siirtää ainakin viikolla nyt tuota perinnettä, sillä ei ole kyllä yhtään hinkua tulla kipeäksi.
For me this is the time I see as a turning point from winter to spring. Some 10 centimeters of snow we got yesterday did have an effect on my routines. So I didn´t remove winter coats and shoes into the ”last season” section and bring more spring coats into ”this season” section as I usually would have done. That will have to wait now – really don´t want to get a flu.
Kevätfiiliksen ajattelin itselleni luoda tällä kertaa piipahtamalla parvekkeella. Tällä viikolla sinne päätyi jälleen muutaman vuoden pojalla lainassa ollut vanha ruokapöytä. Tykkään pöydästä aivan hurjan paljon. Siinä on molemmissa päissä suuret laatikot, jotka eivät tosin mahdu aukeamaan täällä parvekkeella. Se nimittäin mahtuu about millilleen parvekkeen päätyyn. Mutta hitsi,että se näytti hyvältä siinä. Kun ilmat lämpenevät, näen itseni kirjoittelemassa postauksia juuri sen ääressä. Ja viereen mahtuu kaffikuppikin. Voi, olispa pian lämpimämpi. Hih, lämpimämpi on mieheni mielestä yksi kummallisimmista suomenkielisistä sanoista 😉 Maistelkaas sanaa, kun sanotte se ääneen!
Anyway I had to get my spring feeling from somewhere so I spent some time at our balcony. As you see there is a place waiting for me to sit down and write my blog with a coffee cup in hand. Yes, yes – please get warmer soon 🙂
Muutenkin parveke suorastaan huusi, että täällä ollaan, mikset jo vietä enemmän aikaa täällä!
Kohta vietetäänkin.
Pian on nimittäin baari taas auki 😉
Muistattehan meidän baaritiskin parvekkeella? Kurkkaahan tuo vanha postaus.
Vaikka tulis lunta tupahan, täällä ollahan kevätfiiliksissä,
snow or not – this is the turning point for spring,
Celia C
No niin ollahan täälläkin, vaikkei kyllä oo lomaa, mutta silti. On niin ihanan valoisaa niin pitkään jo.
Pitäis varmaan itsekin kohta kääntää katse lasikuistille, joka on vähän niinkuin meidän parveke. Joulukuusi nököttää siellä vielä saattohoidossa samoilla jalansijoilla, minne sen heti joulun jälkeen nostin. Mutta osui silmiin yksi viimevuotinen maaliskuun lopussa keittiön ikkunasta otettu kuva, jossa kuusi oli silloinkin vielä paikallaan eli ei tässä vielä olla yhtään aikataulusta jäljessä 🙂
Ihana mielikuva kahvikupin kanssa partsin pöydän ääressä kirjoittelusta. Ei muuta kuin sitä kohti päivä kerrallaan <3
Vähän meni käänteisesti nyt tämä homma tänä vuonna. Tavallisesti olen talvilomalla raivopäisesti luonut lunta takapihalla saadakseni vähän vihreää = kevään näkyviin ja nyt: piha oli loman alussa aivan vihreä ja eikö vaan ruvennut tuota lunta tupruttamaan nyt sitten oikein urakalla… Mitä siinä taistelemaan luonnonvoimia vastaan – katse suuntautui seuraavaksi partsille. Tosiaankin haluaisin pian istua sinne luonnonvaloon kirjoittelemaan! Odottavan aika on aina niiiin pitkä.
Mukavaa viikonloppua sulle <3
Lämpimämpi, joo onhan tuo kyllä aika hassu sananen 😀
Myräkkää on nyt ilmassa, joten talvitamineissa mennään! Itse tykkään, että vielä tuli lunta, ja niin tykkää lapsetkin 🙂 Mutta ehkäpä joitain keväisempiä tekstiilejä jo… <3
Lapset nyt todellakin ansaitsevat kunnon lumikelit! Eilenkin oli kiva kuunnella naapurin lasten riemua lumileikeissä. Luulenpa, että minäkin innostuisin tuosta lumesta enemmän, jos vaan olisi taas tuollaisia pieniä, joiden kanssa ilon jakaisi 😉 Sitä odotellessa…