Kylpyhuoneen remontti / An inspiration for bathroom

Joskus sitä toivoo muutosta kylpyhuoneeseen, joskus se taas on pakon edessä. Joskus on vapaat kädet tehdä muutoksia, joskus taas raamit ovat aika rajalliset. Joskus on iso budjetti, joskus taas ihan sellainen hyvinkin rajattu. Tää stoori on jälkimmäisistä vaihtoehdoista. Eli: Piti olla vaan pieni face lift, mutta todettiinkin kosteusvaurio. Ollaan rivitaloyhtiössä, joten siitä seurasi yhtiön tekemä kilpailutus ja aika tiukka budjetti. Tosin ei meilläkään ollut mitään suuria suunnitelmia taikka spa-unelmia. Pääasia oli saada hyvät, luotettavat vesieristykset ja laadukkaat, taloon/ tyyliin sopivat ja aikaa kestävät laatat. Toiminnot/ puitteet olivat aikalailla etukäteen määritelty ja sijoitettu. Ja silti näilläkin spekseillä hyvä tuli 🙂

Kun suuri osa asioista oli siis muiden päätettävissä, meidän hommaksi jäi miettiä lähinnä laatat ja pähkäillä, mitä 17 vuotta vanhoista kalusteista halusimme uusia. Eikä tehtävä ollut ihan helppo, kun tämä ei nyt tosiaan ollut haluan-muutosta-kylpyhuoneeseen: sellaista-spa-tunnelmaa- ja-unelmaa.

We did not want to have this total renovation but we had to. So we just had to find inspiration for it.

ALKUPOHDINTAA JA LÄHTÖKOHTIA

TYYLI. Eri laattafirmojen kylpyhuonesivustoja katsellessani enimmäkseni löysin kaikkea, mikä ei tuntunut omalta! Liian modernia perinnetalon tyyliseen puutaloon. Liian räikeää. Liian tummaa. Liian kliinistä. Liian trendikästä… Sitten löysin yhden kuvan, joka inspiroi: siinä oli itseasiassa terassikuva, joka oli kuin kivi/hiekkaranta Välimeren maisemissa valkoisten talojen keskellä. Silmä vaan lepäsi siinä kuvassa – tuli rauhallinen ja hyvä olo. Luonnollinen, pehmeä, neutraali – sellainen näkymä, johon ei silmä kyllästy.

Something natural, soft and neutral – something easy on the eye. Something long lasting. Something that just fits to be in our home.

Both style and quality.

Btw love the pebbles … 

Katselin Rivieralta lasipurkkiin keräiltyjä kiviäni ja ajattelin, että niistä voisi ajatuksellisesti lähteä liikkeelle. Tosin lopulliseksi inspiraatioksi valikoitui kuitenkin Gran Canarialta 12v sitten tuotu isompi kivi. Sen olin bongannut rannalla heti ensimmäisenä päivänä ja se veti puoleensa kuin magneetti. Koska se oli niin iso ja painava (olenhan kertonut aikaisemmin kahdeksan kiven säännöstä/ reissu paino- ja tilarajoituksen takia 😉 ), minusta otettiin vain valokuva sen kanssa. Mutta sanoin, että jos se viimeisenä lomapäivänä odottaa vielä samassa paikassa, otan sen kyllä mukaani. Oli (tällä kertaa sallittiin siis vain yksi kivi tältä reissulta mukaan). Se kivi sai ollakin nyt yhtäkkiä se inspiraation lähde!

Joten kaikista miljoonista laattamalleista, päätettiin ryhtyä hakemaan väriltään/ olemukseltaan jotain samankaltaista. Netistä muka löytyi sopivia, joita haettiin kotiin paikan päällä testattavaksi. Eri valaistuksessa ne näyttivät kuitenkin aivan väärän värisiltä, likaisilta, kylmiltä, kolkoilta, liian vaaleilta tai tummilta tai mikä miltäkin. Eli nettikuviin ei voi luottaa. Ei edes liikkeen malleihin livenä siellä olevassa valaistuksessa. Laatan valinta on ihan yhtä tarkkaa puuhaa kuin on maalin valintakin. Tai siis tarkempaa, koska laattojen vaihto on paljon vaativampaa kuin uudelleenmaalaus. Laatat on siis ehdottomasti testattava oikeassa tulevassa ympäristössä ja oikeaan tasoon (vaaka/ pysty) aseteltuna. 

LAATU. Kun homma ei ollutkaan visuaalisesti niin helppo, aloin tutkia laattojen laatuluokituksia. Liukastumisenestoa (tärkeä kylppärin lattialla, tavoite R10), kulutuskestävyyttä, värivaihteluja (halusimme elävää kivimäistä pintaa), paksuuksia, muotoja (laatoittamisen/ kaatojen kannalta) jne. Sitä kautta sain kriteerejä, joiden avulla kaikista mahdollisista alkoi suodattua meille sopivia vaihtoehtoja. Aika pian olimme molemmat sitä mieltä, että valitsisimme Pukkilan laatat (joita aikaisemmatkin olivat olleet). Koska myymälä oli meitä kohtuullisen lähellä, jaksoimme muutamankin kerran ravata edestakaisin eri vaihtoehtojen kanssa kunnes jäljellä oli enää kolme laatutasoltaan samanlaista kandidaattia. Niitä sitten pidimme pidemmän aikaa kylppärin kynnyksellä ja seinustalla vuorotellen tutkien, mikä niistä tuntuisi luontevimmalta. Valkoiset seinälaatat meille oli itsestään selvyys (valoisuus, raikkaus, puhtauden tuntu). Ylläpidon kannalta halusimme vain isommat laatat kuin aikaisemmat (vähemmän saumoja), urakoitsijan suosituksesta 20×40. Kolmen lattiakaivon takia järkevin ratkaisu lattiaan oli 10X10 laatat, jotta kaadot saataisiin tehtyä hyvin. Kun laattavalinta sitten oli tehty,  huomasimme että seinälle kannatti ehdottomasti valita mattavalkoinen laatta kiiltävän sijaan juuri tämän laatan kanssa. Luonnollisuus ja pehmeä vaikutelma korostuivat sillä yhdistelmällä parhaiten. Ulkonäön lisäksi on syytä miettiä tarkasti myös laatunäkökohdat sekä miten itse laatoitustyö tulee parhaiten sujumaa

 So this is it – the inspiration. The rock and the tile – it is a match!

UUSI KYLPPÄRIMME (on ällän mallinen saunan ympärillä)

Vessanurkkaus.

Samaa: bambutikkaat, pytty ja kansi, peili (ainakin toistaiseksi). Uutta: vessapaperiteline, lavuaari ja sille jalka. Naulakko kaappien kätköistä.

And this is our new bathroom. Something new, something old.

Suihkunurkkaus (pesukoneen paikka aivan vieressä):

Samaa: pesukone. Uutta: suihkuseinä (täytyi löytää malli, johon sai tangon vaatteiden henkarilla kuivattamista varten), lattiakaivon kannet (vähän spesiaalimmat), naulakot ja kattovalaisimet (miehen asiantuntemuksella valitut: lasia, metallia, ei muoviosia – sähköpaloturvallisia ja todella hyvän ja miellyttävän valaistuksen antavia) sekä kattopaneelit (vanhat piti repiä pois, jotta laattojen/ seinien hajottaminen onnistui). Vanha tuoli, koritarjottimet ja somisteet siirtyivät tänne muualta kodista pehmentämään kovia pintoja ja pyyhkeiden/ tekstiilien ohella demppaamaan kaikua.

Säilytys ja tekniikka

Vanhaa: kaapit ja tekniikka sekä niiden paikka. Tekniikan ”häivyttämiseksi” jälleen vähän sopivaa somistustavaraa kaappien kätköistä.

Think what softening elements you can place in a room full of tiles. Think ecologically – do not just get rid of everything. Do not fix it if it ain´t broken…

Saunassa onneksi meidän sormipaneelit säilyivät ehjinä. Lauteet ja kiukaan vaihdoimme uusiin. 

Hirmuisen järkeviä yritettiin olla. Ei yhtään haluta olla sellaisia kaikki veks ja uusiksi – tyyppejä, vaan haluttiin säilyttää se, mikä oli käyttökelpoista ja mikä ei sen kummemmaksi olisi tullut vaikka olisi ollut uuttakin.

Ihan on meidän näköinen ja sopii meidän kodin tyyliin muutenkin.Tyytyväisiä ollaan lopputulokseen 🙂

PS: Itse asiassa huomasimme vasta ihan myöhäisessä vaiheessa, että laatat olivat sävyltään liki ajopuu-sävyä, jota meillä on mm. keittiön kaapinovissa ja eteisen seinissä – hih. Aika varmoja, linjassa olevia valintoja meillä siis…

Yhdessä taisteltiin läpi remontin. Together we were strong.

Celia C – ja mies 😉