Mä tykkään pölkyistä. Ne on vaan niin jotenkin hienoja omassa vaatimattomuudessaan.
Luonnollisia, yksinkertaisia ja yksilöllisiä.
Viime Helsingin reissulla sisustusliikkeessä en niin sanotusti meinannut nähdä metsää puilta, kun silmäni olivat nauliintuneina näihin pölkkyihin… Juu, lamput myös kivoja 😉
I like these blocks of wood. They are so simple yet unique. Last trip in Helsinki I admired such blocks in a shop where they sold lamps and furniture – not blocks. So when actually there was an ad in our local paper about blocks I immediately knew where we needed two.
Kun sitten näin pölkkymainoksen Turun Sanomissa, keksin heti, mihin me tarvitsemme sellaiset. Olin nimittäin aika kyllästynyt imuroimaan meidän sillä hetkellä yöpöytinä toimineita kirjapinoja. Kovat kannet kun ovat isompia kuin sisälehdet, niin sinne uraan kertyy pakostakin pöly poikineen. Atshii. Tämä on muuten suurin syy, miksi meillä ei ole sitä kirjahyllyä. Kymmenet kerrat lapsuuden kodissa kirjahyllyn kaikki kirjat imuroineena, muistan homman työläyden varsin hyvin. Meidän kirjat on nätisti organisoituna kaupungin kirjastossa 😉
Kirjat olivat päätyneet yöpöydiksi, kun vaihdoimme leveämpään sänkyyn ja siihen asti yöpöytinä toimineet talonpoikaistuolit eivät enää mahtuneetkaan sängyn molemmin puolin. Kummallakin oli siis kasa omia harrastekirjoja pinossa – sinänsä hauska idea – hetkeksi aikaa ainakin.
We had had books for our bed side tables for some years but I was tired of vacuuming them. Being different sizes they hid some dust behind them quite a lot. Books ended up here when we bought a new wider bed and our tables would not fit on both sides anymore so we thought it would be a nice idea to have books there instead of buying new tables. Well it was a nice idea for a while.
Mutta nyt siis saimme tällaisille siivousfriikeille/allergisille paremmin sopivat yöpöydät.
But these blocks we found are much more what we want. Clean and simple.
Lamppu, herätyskello ja rillit. Sama setti kummallakin. 30cm x 30cm taso on meille aivan riittävä.
Ja kumpikin voi todeta menevänsä joka ilta pölkyn viereen maata 😉
Leppoisaa viikonloppua,
Celia C
Täällä toinen pölkkyfani. En vaan kertakaikkiaan kyllästy, vaikka olen pölkkyjen parissa tehnyt töitä kohta 25 vuotta. Enkä nyt tarkoita työkavereita, enkä asiakkaita :).
Just ihanat pöytinä! (Mietin, että jos me ukkelin kanssa koottaisiin pöydät kummankin harrastekirjoista, niin miehen pinossa olis ehkä yksi kirja (golf-opas) :). Ei ainakaan kaadu päälle…)
Mutta siis juu. Meillä on kanssa kotona (siis siellä, missä lapsena asuin) ihan valtava hyllyllinen kirjoja. Ja seinillä (ihan liikaa) tauluja. Huuuuh. Vaikkei niin saisi sanoa, niin välillä kyllä mietin, että mihin niitten kaikkien kanssa sitten joudutaan, kun on aika. Toivottavasti ei vielä pitkään ole. Mutta tossa kuitenkin syy, miksi meillä ei täällä omassa kodissa ole yhtään taulua seinällä. Ja kirjojakin ihan vaan vähän ja nekin ovien takana.
Mukavaa viikonloppua <3
Ei pölkkypäissäkään mitään vikaa – ihan harmittoman mukavia 😉
Ymmärrän, samaa miettinyt – mihin kaikki kirjat tulevaisuudessa joutuvatkaan?? Kaikki tiedonportaatsunmuut. Ei kelpaa antikkaan, eikä ne näytä liikkuvan kirppiksilläkään. Eikä oikein uudemmatkaan mitkään…
Leppoisaa lauantaita teillekin <3 Mukavaa, kun on näin valoisaa!