Täydellinen päivä Porvoossa/ A perfect day in Porvoo

Ensimmäinen kerta Porvoossa – eikä muuten taatusti viimeinen! Olimme perinteisellä äiti-tytär -reissulla viime lauantaina. Kohteena oli tällä kertaa Porvoo, missä minä en ollut ikinä ennen käynyt, tytärkin vain pikaisesti kerran.

Ensivaikutelma ratkaisee. Ensivaikutelman voi tehdä vain kerran ja useimmiten se jää vaikuttamaan meihin syvästi pidemmäksi aikaa. Kun ylitimme Onnibussilla Mannerheiminväylän sillan ja näimme Porvoon kuuluisat Ranta-aitat sillan pielessä, tunnelma oli heti katossa. Paikka lunasti heti odotukset (vaikka koko matkan oli satanut kaatamalla ja epäusko reissun onnistumisesta oli kalvanutkin mieltä). Miten tärkeää onkaan muuten se kaupunkiin sisäänajoväylä! Ei haitannut yhtään vaikka linja-autoaseman ympäristö olikin sitten jo tavallisempi suomimaisema… Fiilis siitä, että aivan lähellä on todella tuo kaikki matkailumainonnan lupaama, oli huikaisevan innostunut.

Vanha Porvoo täytyy ottaa haltuunsa vaeltelemalla päämäärättömästi – aistit avoimina, paikkoja tarkastelemalla, ympäristöä kuulostelemalla – aivan kaikessa rauhassa. Päällimmäisenä ajatuksena kokoajan oli, että kaikilla porvoolaisilla taitaa vaan on jotenkin tavallista parempi tyylitaju (ja varmaan myös rytmitaju) – kaikki oli niin kohdillaan. Oikein huokui sellainen vahva sitoutuminen ympäristön ylläpitämiseen. Rakkaudella huollettuja pintoja, vain paikkaan ja tunnelmaan sopivia somisteita, upeita perinteisiä värisävyjä. Eikä yhtäkään ylilyöntiä – sellaista silmäänpistävää torsoa tai torahammasta, joka ei olisi kuulunut joukkoon. Sellaisia kun aina pakkaa olemaan vanhoissa, upeissakin rakennuksissa muualla –  epäsopivat ikkunateippaukset tai muut huomionkerääjät – yök.

Kuvia otimme vaikka kuinka paljon, mutta karsin pois kaikki, jossa oli ihmisiä liian tunnistettavissa (porukkaa oli liikenteessä niin paljon), joten monet otokset jäivät tästä nyt pois. Pieni kävelykierros tarjolla teille nyt joka tapauksessa, olkaat hyvä.

This was my first visit to Porvoo. What a place to visit! The first impression is everything – and it was perfect. Take your time to walk about – just sense the atmosphere of the old town.

Sitten muutama suositus, joista tykkäsin kovasti. 

Linja-autoaseman/ torin laidalla oli varsinainen keliaakikon taivas: Cafe Capriole (Piispankatu 30). Sinne säntäsimme aamupalalle. Minä valitsin gluteenittomista vaihtoehdoista feta-pinaattipiirakan ison cafe au laitin kera. Tytär kantarellipiirakan (jossa oli gluteenia – olisin muuten itsekin päätynyt siihen). Kun sain omani syötyä, lähdin kuvaamaan paikan kakkutarjontaa, joka lähes poikkeuksetta oli gluteenitonta. Holy Moses – eihän sitä voinut olla ostamatta palasta vaikka makeat eivät normaalisti kuulu aamupalaani eikä valintaprosessikaan ollut mitenkään helppo. Minttukrokanttimutakakku vadelmakastikkeella – kuka nyt voisi vastustaa moista. Pakko kertoa, että tytär oli tässä vaiheessa viestitellyt isälleen, että äiti meni kuvaamaan kakkuvitriinejä ja tulee todnäk kakku kainalossa takaisin 😉 Kakkupalanen oli muuten niin tuhti, että onneksi otin kaksi haarukkaa – molemmat tulivat tyytyväisiksi samasta palasesta. Namskis. Päivän jälkeen ennen paluuta bussiasemalle kävimme vielä syömässä aivan erinomaiset salaatit samaisessa paikassa. Monipuolisen salaattipohjan (sekä perinteisiä salaattiaineksia että antipastoja sisältävä) lisukkeeksi valitsin paahtopaistin, mitä tulikin sitten iso kasa erillisessä kulhossa mehustetun punasipulin kera. Tytär (ei lihaa syövä) valitsi fetajuuston. Tosi maistuvia olivat molemmat annokset.

Found a good place to eat near the bus station, Cafe Capriole. There were so many choices that were gluten free. First thing we went there for breakfast. I had a spinach-feta pie with cafe au lait. When I realized almost all of the cakes they had were gluten free we also had minty mudcake that was excellent. Later in the afternoon we came back for salad. I chose roast beef salad which really was good and tasty.

Porvoo on täynnä ihania putiikkeja. Näitä kolmea en ohittaisi.

By Pias on aivan ihana paikka. Myös sisustuksellisesti. Täynnä silmäkarkkia hillityllä rekvisiitalla höystettynä. Sovittelin muutamaa pellavamekkoa, mutta näin jälkeen päin ne olivat nuo punaiset kengät kun jäivät kaivelemaan…

Lots and lots of nice boutiques. Here are three I would´t miss. By Pias sells clothes but is also so easy on the eye in every way.

Useamman kerran ole hehkuttanut Helsingissä Fredrikinkadulla olevaa Plootua, jossa myydään Sasu´s omaperäisiä, uusiomateriaaleista valmistettuja huonekaluja. Täältä niitä löytyi vielä paljon enemmän. Tänne täytyisi tulla autolla…

Unique furniture you will find at Sasu´s.

Brunbergin myymälä taisi olla jo ennalta mulle sellainen pyhiinvaelluskohde, joka vaikutti varmasti myös koko matkustuskohteen valintaan – koska se valmistaa suklaata mulle! Siis sellaista keliaakikoille sopivaa – lähes kaikissa yleisesti myydyissä suklaissa kun lukee ”saattaa sisältää vehnää” vaikkei se raaka-aineena olisikaan. Eikä sellaista sovi syödä… Brunbergilta lähti mukaan lemppareitani lakritsitoffeepaloja ja uutena tuttavuutena minttutoffeepaloja.

To buy gluten free chocolate and other sweets Brunberg is the place!

Että sellainen päivä Porvoossa. Täydellinen. Seuraavan kerran paremmat kävelykengät jalkaan (nupukivetys) ja enemmän perehtymistä Porvoon merkittävään historiaan.

If you have time I recommend you take a bus to Porvoo from Helsinki – just 50 minutes away.

Kotimaanmatkailua suositellen,

Celia C