Vanhat värilasit – ne hauraimmat ja kauneimmat – ovat meillä pääosin käytössä vain jouluna ja muina erityisinä hetkinä. Nyt oli aika – ja aikaa – pyyhkiä niistä pölyt ja mietiskellä, mitkä niistä pääsevät tällä kertaa käyttöön vuoden kohokohtana.
Aperitiivilaseiksi taitaa tänä vuonna päästä nämä mustikan ja puolukan väriset pienet ja pyöreät, jalattomat snapsilasit. Molemmat ovat Saara Hopean suunnittelemia. Sinertävät hieman suipompia ja punaiset pyöreämpiä. Pullo/ tässä: karahvi on Nanny Stillin.
Finnish artglass: bottle Nanny Still and glasses Saara Hopea. Ready for Christmas. First serving aperitif.
Alkupalat syödään kuohuviinin kera. Ruotsalaisen Orreforsin vihreät Salut-lasit ovat henkäyksen ohuet ja siksi niin juhlavat. Vihreä väri on myöskin mieluinen lisä juhlapöytään – jouluna ja juhannuksena.
Antipasto with sparkling wine. Glasses are old Swedish Orrefors design. Main course with red wine – same color wine glasses.
Pääruuan kanssa juodaan punaviiniä saman sävyisistä viinilaseista.
Kun joulupöydässämme on tällä hetkellä vain aikuisia, on tavoitteenamme ollut istua ranskalaisittain ainakin pari kolme tuntia, hitaasti maiskutellen ja nautiskellen, jutustellen ja mutustellen. Ateria päättyy johonkin pieneen makeaan jälkiruokaan liköörin kera. Ehkäpä tällä kertaa näistä hennoista vaaleansinisistä hiotuista laseista, jotka ovat löytöjä kirppikseltä. Niiden alkuperää en sen kummemmin tunne.
There being only adults at our Christmas table nowadays, we always intend to stay there for at least couple of hours. Finally ending the meal with something sweet, a little dessert with tiny bit of liqueur. These small light blue glasses I have bought from a flea market so I don´t know where they are originally from.
Olen aina syttynyt vanhalle lasille. Niissä on jotakin erityistä. Lasitavara on muutenkin mieluista. Välillä inspiroi kirkas lasi ja välillä värilasi. Nyt meillä on värilasin aika. Entä teillä?
Joulu joutuu myös pölyrätti kädessä,
hyvissä fiiliksissä,
Celia C
Always had a soft spot for old glass. Sometimes clear, sometimes colorful. This time colorful.
Uuuu miten hienoja laseja! Oikein todellakin VÄRILLISIÄ, eikä mitään hailakoita.
Punaisista tuli mieleen sellaiset pienet punaiset kristallilasit (joista ei vielä koskaan ole juotu mitään..), jotka ostin vuosia sitten Viipurin kauppahallista. Myyjä halusi vakuuttaa ostospäätöksestä kilauttamalla yhtä lasia ja sanomalla huonolla suomenkielellä, että ”Kuuntele. Tama on ehja!”. No mikäs siinä sitten. jos kerran on ehjä, niin eihän se auta kuin ostaa 😀
No nyt kuule olis aika kilauttaa laseja uudelleen (ja kuuntele) – jos ovat ehjät, niin ottaa lasit käyttöön. Joulun kunniaksi: kili-kili kilistys ja kulaus 🙂
Jotenkin sitä on kiva raapia kaapeista niitä harvoin käytettyjä joskus esiin ja leimata ne jonkun spesiaalin tilaisuuden perinteeksi… Ja niin ne ansaittevat paikkansa vuodesta toiseen siellä kaapissa/ vitriinissä (eikä edes konmari iske niihin).
Ja kiitos, itsekin aivan vaikutuin noista väreistä. Sopii nyt hyvin tähän vuodenaikaan – ja mielentilaan.
I-ha-ni-a laseja! Lasiesineisiin olen hurahtanut minäkin, pullohullu, lasihullu… Teidän jouluateria kuulostaa myös hyvältä. Rauhassa hyvän ruuan äärellä nautiskellen on ihana viettää aikaa läheisten kanssa. Mukavaa viikon jatkoa!
Kiitos, Anu, arvasin, että tykkäisit tästä postauksesta 🙂
Olen tosi tyytyväinen, kun olemme oppineet syömään rauhassa ajan kanssa – aikamoisesta tähtihetkestä kun on kuitenkin kysymys.
Oikein mukavaa lähestyvää, jo kolmatta, adventtia toivottaen, C
Voi elämä mitä laseja! Just näin, menneen maailman mukanaolo kuuluu nimenomaan juhlapyhiin! Hyvää joulunodotusta!
Kiitos, Sanna 🙂 On niin hienoo ottaa käyttöön näitä spesiaaleja juttuja edes jouluna ja juhannuksena. Vanhoissa laseissa vaan on jotain niin herkkää ja henkevää… Ja on meillä käytössä jouluaamuna puurolautasetkin, jotka ovat vanhempieni häälahja ja jotka olivat jo lapsuudessani käytössä vain jouluna. Joulu on juuri sellainen!